Lapsen Elatusvelvollisuus
Avioliiton Elatusvelvollisuus
Vuonna 2006 elatusvelvollisilta perittiin yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, josta noin 60 miljoonaa euroa suoritettiin elatustuen korvauksena kunnille ja noin 8 miljoonaa euroa tilitettiin elatusapuna lapsille. Elatus velvollisia, joilla oli kunnan perittävää elatusapuvelkaa, oli vuoden 2006 lopussa lähes 70 000. Heistä noin 51 000 oli elatusvelvollisia, joilla oli suoritettavana kuukausittain erääntyvää elatusapua ja noin 19 000 elatus velvollisia, joilla oli suoritettavana ainoastaan loppuvelkaa. Elatusvelvollisten määrä on viime vuosina laskenut. Vuonna 2005 elatusvelvollisten määrä laski edellisestä vuodesta neljänneksen, kun elatusapuvelan viiden vuoden vanhentumisaikaa koskevien säännösten siirtymäaika päättyi ja ne tulivat täysimääräisesti voimaan. Vuonna 2006 elatusvelvollisuus loppui saatavien vanhentumisen myötä 3 184:lta elatusvelvolliselta.
Elatusvelvollisuus
Elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyissä Haagin yleissopimuksissa vuosilta 1958 ja 1973 annetaan sopimusvaltioille yhteiset määräykset elatusapupäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä säännöt oikeusavun myöntämisestä.
Elatusapu Avopuolison Elatusvelvollisuus
Indeksilain niin kutsuttu yliheittosääntö korostaa Suomessa omaksuttua hitaan indeksi muutosten seuraamisen järjestelmää. Säännön (mainitun lain 2 §:n 3 momentti) mukaan elatusapua, jonka määrä on sopimuksella tai tuomiolla vahvistettu viimeisen korottamisajankohdan jälkeen, ei muuteta vielä seuraavalla korotuskerralla, vaikka indeksikorotus elatusapuihin muuten tulisikin, vaan vasta sitä seuraavalla kerralla. Yliheittosääntö koskee sekä uusia, ensimmäistä kertaa vahvistettuja elatusapuja että vanhoja, muutettuna vahvistettuja sopimuksia. Yliheittosääntö ei kuitenkaan koske elatustukea, joten elatustuen täyttä määrää nostetaan jokaisen indeksi korotuksen yhteydessä.
Aikuisen Lapsen Elatusvelvollisuus
Venäjä ei ole liittynyt edellä mainittuihin yleissopimuksiin. Suomen ja Venäjän välillä on voimassa kahdenvälinen oikeusapusopimus siviili, perhe ja rikosasioissa (SopS 48/1980), mutta tämä sopimus ei sisällä määräyksiä elatusapuasioissa. Suomi tunnustaa kansallisen lainsäädännön perusteella myös Venäjällä tehdyt elatusapupäätökset. Perintä Venäjältä ei ole kuitenkaan Venäjän lainsäädännön mukaan mahdollista ilman sopimus perustetta. Muita merkittäviä sopimuksettomia maita elatusavun perinnän kannalta ovat Japani, EteläAfrikka ja Kanadan provinssit Ontariota lukuun ottamatta.
Vanhemman Elatusvelvollisuus
Elatustuen myöntää tällä hetkellä lapsen kotikunnan elatusturvaasioista vastaava toi mielin ja myös rahoituksesta vastaa lapsen kotikunta. Kunta saa elatustukimenoihinsa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaista valtionosuutta. Kunnissa elatustuen toimeenpano ja elatustuen perintä työllistää yhteensä noin 200 kokopäiväistä työntekijää. Tämän lisäksi muiden kuin kokopäiväisesti työskentelevien yhteen laskettu työpanos on noin 175 henkilötyövuotta. Elatustukitehtävät kunnissa ovat painottuneet tuen myöntämiseen, maksatukseen ja erityisesti elatusavun perintään. Yhteydet muuhun kunnalliseen sosiaalihuoltoon ovat käytännössä olleet melko vähäiset. Elatustukea hoitaneen henkilöstön palkka kustannukset ovat kunnissa vuositasolla olleet arviolta noin 11 miljoonaa euroa. Elatus tuen toimeenpanoa ja siihen sisältyvää elatustuen perintää on hoidettu kunnissa neljän eri ohjelmistotoimittajan tietojärjestelmiä käyttäen, joista osa on ollut kuntakohtaisesti räätälöityjä. Lisäksi 38 kuntaa on hoitanut elatustuen toimeenpanon manuaalisesti. Henkilöstön palkkauksen lisäksi kunnille on siten aiheutunut muun muassa tietojärjestelmien ylläpitoon liittyviä kustannuksia.
Lapsen ElatusvelvollisuusLukiolaisen Elatusvelvollisuus
Elatustuen maksukäytäntöjen ja lain tulkintatilanteiden yhdenmukaisuuden takaaminen on ollut haastavaa tilanteessa, jossa tuen maksamiseen ja perintään liittyviä tehtäviä hoidetaan yksittäisissä kunnissa. Elatustuen hakijan ja elatusvelvollisen asema on saattanut vaihdella asuinpaikasta riippuen. Osaltaan tähän on vaikuttanut nykyisen lainsäädännön monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus.
Lapsen Elatusvelvollisuus
Kansainvälinen elatusapujen perintä jakaantuu pohjoismaiden viranomaisten välillä tapahtuvan yhteistyön lisäksi kahteen laajempaan kokonaisuuteen; perintä Euroopan unionin ulkopuolisista valtioista ja toisaalta toisesta jäsenvaltiosta. Euroopan unionin sisällä yleisenä kehityspiirteenä on ollut suori en yhteyksien luominen ja lisääminen paikallisten viranomaisten välillä. Tavoitteena on rajat ylittävän elatusavun perinnän helpottaminen.